Pohjois-Espanjan rannikko Bilbaosta aina Santiago de Compostelaan on yksi hienoimmista kiertomatkoista, jonka olen tehnyt. Matkalle mahtui monenlaista nähtävää ja koettavaa. Se on eri maailma, jos aluetta verrataan muuhun Espanjaan. Päällimmäisenä matkasta jäi mieleen upeat maisemat, vehreys sekä vuoriston ja meren harmonia. En myöskään koskaan ole Espanjassa syönyt yhtä paljon ja nautinnollisesti. Uskomattomia merenherkkuja löytyi joka lähtöön.
Vuosi 2010 on ns. "Pyhä vuosi". Jos "Pyhän Jaakobin" päivä (25.7) sattuu kyseisenä vuotena sunnuntaiksi, on kyseinen vuosi pyhä ja Santiago de Compostelan katedraalin erityinen ovi on auki koko vuoden pyhiinvaeltajia varten. Seuraavaan kerran tämä "Pyhä vuosi" onkin vasta 2021.
Bilbao on modernin hienostunut kaupunki, jonka arkitehtoninen ylpeys on arkkitehti Frank Gehryn suunnittelema Guggenheim museo. Samainen arkkitehti on muuten suunnitellut myös Riojan alueella sijaitsevat Marques de Riscal viinitilan "päärakennuksen".
Matka jatkui rannikkoa pitkin ja vierailimme perinteisellä anjovistehtaalla. Oli mielenkiintoista nähdä miten kaloista jalostetaan tuote säilykepurkkiin. Koneina toimivat pääasiallisesti ihmisen kädet. Suurin osa Espanjassa myytävistä anjovissäilykkeistä tulee juuri tältä alueelta. Paikan omistajana toimiva iäkäs rouva tarinoi meille paikan historiasta ja hän edelleen häärii päivittäin mukana tehtaan toiminnassa.
Anjovistehtaalta jatkoimme kohti idyllistä Santillana del Maria, jota kutsutaan Espanjan kauneimmaksi kyläksi. Vanhat kivirakennukset huokuvat historiaa vehreiden maisemien ympäröidessä kylää. Aika pysähtyy, mutta kyllä se lähti kävelemään saatuani eteeni simpukoita sekä herkullisen juustolautasen.
Myöhään iltapäivällä maisemien muuttuessa jo vuoristoiseksi tutustuimme maan kuulujen juustojen valmistukseen luolissa. Pelkästään Asturiaksen maakunnassa valmistetaan 43 eri juustolaatua. Juustoja on valmistuttu luolissa vuosisatoja.
Sisäänkäynti juustoluoliin
Yövyimme Cangas de Onisin kylässä, joka sijaitsee ”Picos de Europa” vuoriston juurella. Hotelli on valittu maailman kymmenen parhaiten ympäristöönsä mukautuvan hotellin joukkoon.
Kirkko Covadongassa aamu-usvan aikaan
Aamulla auringon noustessa lähdimme kohti Lagos de Covadongaa, vuoristojärviä ja uskomattoman upeita maisemia. Eläimet laidunsivat vapaina, vuoristopurot solisivat ja kirkon tornit kuulsivat pilviusvan takana. Aika pysähtyi jälleen kerran, kun ihailin luonnon uskomatonta kauneutta.
Vuoristojärvi ylhäällä Picos de Europa vuoristossa
Luonnonpuistoon tutustumisen jälkeen suuntasimme kohti siiderimuseota, jossa tutustuimme siiderin valmistukseen. Asturiaksen maakunta on tunnettu perinteisellä menetelmällä tehdystä siideristään. Tarjoilija kaataa siiderin korkealta lasiin ja lasi tulee juoda kerralla. Sitä kylläkään ei kaadeta kerralla kuin muutama sentti :). Siideri on kuivaa ja sameaa, kuitenkin erilaista kuin englantilainen ja ranskalainen siideri.
Kannattaa myös kokeilla ruokia, joiden valmistuksessa on käytetty siideriä.
Iltapäivällä matkasimme kohti Asturiaksen pääkaupunkia, Oviedoa. Oviedo on viehättävä pikkukaupunki lukuisine kävelykatuineen. Majoituimme "kuninkaalliseen" Hotel de la Reconquistaan, jossa muuten otetaan vuosittain virallinen kuva kuninkaallista ja jaetaan arvostetut "Price of Asturias"-palkinnot. Hotelli oli aivan upea ja erittäin hyvällä paikalla vain muutaman minuutin kävelymatkan päässä vanhan kaupungin kävelykaduista. Oviedo on ehdottomasti vierailun arvoinen kaupunki. Ja jos saa suositella ruokapaikkaa on se El Raitan, joka on viehättävästi vanhoilla tavaroilla sisustettu ravintola. Ravintolan seinällä riippuvista valokuvista päätellen myös monien kuuluisuuksien suosikki!
Berberechos simpukoita
Aamulla lähdimme Luarcaan, rannikon ”valkoiseen kylään”. Viehättävässä kalastajakylän ilmapiirissä oli mukava nauttia kahvit ja katsella merta. Merellisen lounaan nautimme Parador de Ribadeossa katsellen kaunista rannikkoa. Ei tule heti mieleen, milloin olisin syönyt yhtä hyvän lounaan (ja yhtä paljon). Tarjolla oli monenlaista merenherkkua simpukoista eri kalojen (rape, merluza) kautta mustekalaan.
Merellinen alkupala Parador de Ribadeossa
Lounaan jälkeen lähdimme katsomaan kuuluisia ”kivikatedraaleja”. Laskuveden aikaan on mahdollista kävellä hienolla hiekkarannalla ja nähdä kuinka meri on vuosisatojen saatossa muotoillut vaikuttavan luonnonihmeen. Kallionseinämissä pystyi näkemään pienen pieniä sinisimpukoita. Juuri täältä kerätään pienet sinisimpukat (mejillones), jotka istutetaan mm. Rias Baixas (=alasuistot) alueen simpukkaviljelmille.
Kivikatedraaleja Ribadeossa
Jatkoimme kohti Santiago de Compostelaa. Välillä pysähdyimme keskelle eukalyptus-metsää hengittämään ihanan tuoksuisista aromeista. Oli vaikuttavaa nähdä kuuluisia katedraali ensimmäisen kerran. tuntui, kuin koko matkan ajan olisi tätä hetkeä odottanut. Enpä ole ennen asunut yhtä hyvällä paikalla sijaitsevassa hotellissa kuin Parador de los Reyes Catolicos. Tämä jo 1400-luvun lopulla pyhiinvaeltajien sairaalana toiminut rakennus sijaitsee ainutlaatuisella paikalla, maailmankuulun katedraalin vieressä samalla aukiolla. Hotellin sisäpihoilta, joita minä laskin olevan ainakin neljä, näkee suoraan katedraalin kohoavat tornit. Vuonna 2010 (Pyhän vuoden kunniaksi) kuulema jokainen vierailija saa kartan selityksineen rakennuksesta, jonka avulla voi suunnistaa ja tutkia hotellin historiaa. Siinä riittääkin tutkimista, sillä hotelli on kuin museo tauluineen, kirkkosaleineen ja huonekaluineen!
Santiagon kuuluisa katedraali kuvattuna hotellin sisäänkäynnin edestä
Aamulla matkasimme Cambadosin vanhaan kalastajakylään. Kalahallissa oli aamuituimaan kova kuhina. Kaloja ja äyriäisiä oli joka lähtöön.
Cambadosin rantaa laskuveden aikana
Suuntasimme tämän jälkeen Martin Codaxin viinitilalle, jossa tutustuimme myyttisestä viinirypäleestä valmistetun valkoviinin Albariñon valmistukseen. Harvalta viinitilalta on merinäköala! Mielestäni Albariño-viini sopii hedelmällisyytenä vuoksi mainiosti merenherkkujen kanssa nautittavaksi. Kannattaa kokeilla, jos Albariña rypäleestä valmistettua viiniä ole koskaan aiemmin maistanut. Alkosta löytyy useampi vaihtoehto. Martin Codax oli aiemmin trubaduuri, joka näkyy mm. yhden viinin etiketissä, jossa on tekstiä hänen laulunsanoistaan.
Martin Codaxin trubaduuriaiheinen viini
Viininmaistelun jälkeen matkasimme viereiseen kylään nimeltä O’Grove, josta lähdimme tutustumaan sinisimpukkaviljelmiin ja Rias Baixas-alueeseen. Kyseisellä alueella meri ja joki yhtyvät, jolloin veren suolapitoisuus sopii luonnostaan simpukoiden viljelylle. Tällä alueella on 2.500 "lauttaa", joissa simpukoita viljellään. Koko Galician maakunnassa niitä on 3.500. Laivalta on mukava katsella, kuinka vanhat kalastajat pienissä veneissään onkivat mustekaloja. Koskaan ennen eivät sinisimpukat ole maistuneet yhtä hyviltä, kuin laivassa vastapyydettyinä ja keitettyinä.
Simpukkaviljelmiä O’ Grovessa
Tuoreet sinisimpukat simpukkaristeilyllä
Iltapäivällä tutustuimme vielä paremmin viehättävään Santiago de Compostelan kaupunkiin. Ihmisiä ympäri maailmaa vaellus-sauvojen kanssa, viehättäviä kahviloita ja kapeita katuja, vanhoja palatseja, upeita puistoja ja etenkin ns. courmet-katu, jossa merellisiä ravintoloita vieri vieressä. Santiagon tunnetulta täytyy itse kokea.
Kampasimpukoita Santiago de Compostelassa
Vastaavanlainen matka järjestetään lokakuussa 2010.
Kyseisen matkan järjesti Uniquetour, joka on ainutlaatuisiin matkoihin erikoitunut matkatoimisto.
Matkan esittelyvideon voi katsoa kotivuiltamme: www.uniquetour.fi
Esittelyvideon matkasta voi katsoa: http://www.youtube.com/watch?v=86ZDa7Q3B7c
